Huumorin maailmanmestaruus

Ei vieläkään mitään järkeviä uutisia joten jatkanpa filosofointia.

Briteissä paikalliset välillä mainitsevat ja muutenkin antavat ymmärtää olevansa huumorissa maailman parhaita. Siellä onkin sanonta että ainoa tapa saada britti menettämään huumorintajunsa on syyttää heitä huumorintajuttomuudesta. Itse fanitan Monty Pythonia, Fast Showta, Herrasmiesliigaa ja ties mitä hyvin paljon mutten ollut ikinä ajatellut asiaa maailmanmestaruutena. Onko komiikkaa pituushyppyä eli siinä voi joku olla paras? Ja ovatko britit suvereeneja? Itse vastaisin kysymyksiin että tavallaan joo, ja tavallaan joo.

Pidempi selitys: Komiikassa äärimmäisen tehokas keino on vihjailu ja kaikenlainen metateksti. Tämä johtuu siitä että silloin kuulija/katsoja muodostaa itse jonkun sanan päässään. Tässä on esimerkki omasta rutiinistani ihan uran alkuvaiheilta. Kirjoitan sanatarkkaan: "Tapasin tässä vähän aikaa sitten tyypin joka kiusasi mua aika pahasti ala-asteella. Sanoin sille että kuulepas nyt, mä oon aikuinen ja en pelkää sua enää. Oon päässyt traumoista eroon. Sit se sano että ajokortti ja rekisteriote." En oo vuosiin juttua kertonut mutta aikoinaan tuo toimi sen verran hyvin että oli minulla peruskäyttiksenä. Uskon tehon johtuvan siitä että katsoja pääsee itse muodostamaan päässään ajatuksen "Sehän onkin poliisi!" Tällainen toiminta on kivaa ja siinä tuntee itsensä osalliseksi hommaa. Tajusin ton jutun! Jos olisin vain loppuun sanonut "Mut se oli poliisi." olisin vienyt pois yleisöltä löytämisen ilon.

Englannissa koko kulttuuri ja kommunikointi perustuu piilomerkityksiin. Siellä on niin suuret jännitteet sekä eri paikkakuntien että eri yhteiskuntaluokkien välillä että jos ei varo sanomisiaan niin kylät ovat heti pellolla miekkojen kanssa. Vuosisatojen teurastuksen jälkeen ollaan sitten opittu puhumaan asian vierestä aina ja iänkaikkisesti. Noilla saarilla sanomaa tärkeämpää onkin äänensävy ja tilanne. "Well done." voi tarkoittaa joko "hyvä", "huono", "senkin idiootti", "paskapää" riippuen täysin tapauksesta. Lempilauseeni on "Bless!", sillä se kuulostaa positiiviselta mutta on rankimpia vähättelytermejä mitä löytyy. "John finally had a good gig last night." "Bless!" Tuossa keskustelussa jälkimmäinen puhuja on vielä vähemmän vakuuttunut Johnin kyvyistä.

Vihjailusta vielä että puolalainen kaverini Lontoossa kertoi kuinka nykyään maansa tv-komiikka ei säväytä. Kommunismin aikaan oli loistavaa kun mitään ei saanut sanoa ääneen, joten joka komedialeffa oli täynnä vertauksia hirmuhallintonnon toimista. Tyyliin vaikkapa idiootti talonmies kiusaamassa lapsia. Kyseessä oli siis koko maan ymmärtämä inside-läppä joka silti meni sensuurista läpi. Nykyään kun saa sanoa vaikka mitä niin tekijät eivät ole yhtä mielikuvituksellisia.

Hauskuus myös vaatii jännitettä. Nauru on puolustusmekanimi jolla laukaistaan tukala tilanne. Monty Pythonin sketseistä suuri osa perustui juuri luokkajännitteeseen. Filosofit pelaamassa futista on esimerkki tilanteesta jossa tiettyä luokkaa edustavat tyypit laitetaan ihan eri luokalle tyypilliseen tilanteeseen. Näin päästiin salaa kommentoimaan yläluokkia suututtamatta BBC:n johtoa 60-luvulla. The Officen jännitys taas syntyy toimistoelämän sietämättömyydestä ja firmakulttuurin teennäisyydestä. Ei tuollaisessa oravanpyörässä voi kun nauraa.

Itse tykkään brittiläisestä komiikasta yli muun. Sekä ruudulla että klubeilla. Uskon tämän johtuvan juuri loputtomasta vihjailusta ja ylikonservatiivisuuden aiheuttamasta jännitteestä. Jenkkileffoissa mielestäni liian usein alleviivataan vitsi. Bruce Almightyssa huisilla tehosteilla aiheutetaan naurut vaikka pienemmälläkin budjetilla olisi voinut osoittaa miehen jumaluuskyvyt. Tosin uuden aallon Judd Apatow pätkät alkavat jo luottaa katsojan älykkyyteen. Knocked Upissa ja 40 Year Old Virginissa saatiin usein hauska kohtaus ihan vain sillä että roolihahmot puhuivat täysin rehellisesti tilanteessa jossa normaalisti yritettäisiin peittää omia fiiliksiä.

Kaikista hauskointa silti oli kun Spede-showssa kuolemaantuomittu Loiri sai yhden toivomuksen ja toivoi että jäis henkiin. En kuudentoista vuodenkaan jälkeen tajua mikä tossa on se vitsi mutta hekottelen yhä.

Mitä saa tehdä elämässä ja sen ulkopuolella

Kamera kuvaa kolmea hautakiveä joissa lukee Mother, Father ja Daughter. Kuvassa on myös koomikko joka kysyy kiviltä "So, you guys a family?" Onko tämä loukkaavaa? En aidosti tiedä. Mutta voin pohtia sitä ääneen.

Ensinnäkin voisi miettiä onko tämä edes hauskaa. Mutta 'hauska' on vielä subjektiivisempi käsite kuin 'loukkaava'. Yhteiskunta voi yhdessä edes vetää jonkinlaisia sääntöjä loukkauksesta vaikka lakien muodossa mutta hauskuudesta ei ikinä päästä yhteisymmärrykseen. Hauskaa on se kun joku laittaa sanoiksi jo alitajuisesti tiedostamasi asian näppärällä tavalla, tai se kun oikein jostakin kovasti yllätyt. Laughter of recognition ja laughter of surprise on noi alan termit. Jaren kännihäröily on hauskaa koska kaikkihan Jaren tuntee, ja hauskaa on myös kun se yllättäen jää metron ovien väliin. Kaikki tuntemani koomikot lavalla ja sen ulkopuolella käyttävät molempia metodeja.

Mutta mikä on loukkaavaa...Onko hautausmaa sopimaton paikka komiikalle? Jos on, niin miksi? Jos hautausmaa ei sovi komiikalle koska sitä ei sovi käyttää viihteessä ylipäätään niin sitten on outoa että sitä niin liberaalisti käytetään kuvauspaikkana draamoissa. Monesti tv-sarjassa tai elokuvassa on kohtaus hautojen keskellä jonka olisi voinut kuvata jossain muualla mutta se ei olisi ollut yhtä dynaamista. Pitää herättää katsojissa tunteita. Tämähän on silkkaa kuolleilla rahastusta.

Onko hautausmaa sopimaton siksi että kuolema on vakava asia jolla ei pidä pilailla? Ainoa kerta ikinä kun Frendejä katsoessani nauroin ääneen oli seuraavanlainen vitsi: Phoebe suree kahvilassa kuultuaan juuri tätinsä poistuneen. Joey juoksee tilaan ja huutaa kovaan ääneen "There's two people outside in a car having sex!" Muut sanovat Joeylle että hys, nyt on vakava hetki ja Phoebe rauhoittelee tilannetta: "It's okay. That's the way it should be. One life ends, another begins." Johon Joey "Not the way they're doing it!" En muista tosta jaksosta tulleen hirveesti valituksia vaikka noin aiheena yhdistetty kuolema/suihinottojuttu voisi olla tulenarka.

Onko sopimatonta että kyseessä on oikea hautausmaa eikä lavaste? Tätä olen miettinyt eniten. Olisin halunnut Yanniksen suttaavan kaikista kivistä nimet mutta pari jäi. Näen miten tässä voisi olla kyse törkeästä yksityisyyden loukkaamisesta. Tosin ei niitä nimiä taustalta poistettaisi uutislähetyksessäkään, vaikka omaiset eivät välttämättä halua kansallista muistutusta rakkaasta.

Tarkoituksenani nyt ei ole selitellä videota tai pyydellä anteeksi. Taiteen pitäisi aina pärjätä omillaan, ja jos yleisö päättää ettei tästä oo mihinkään niin ei siinä auta tekijän kommentit. Käytän vain teosta esimerkkinä laajemmasta ilmiöstä. Tällä alalla tulee usein mietittyä mikä on sopivaa. Moni ensikertalainen stand upin kuulija yllättyy klubeilla kielen ja aiheiden rajuudesta. "Eihän tällaista oo telkkarissa." Koska suurin osa näkemästämme viihteestä tulee siitä saatanan kuutiosta olohuoneessa niin assosiaation kautta on helppo pitää noita moraalikoodeja yleispätevinä. Itse pidän niitä outoina. Nänniä ei saa näyttää klo 21.59 mutta klo 22.00 se on ihan jees? Kuulostaa hieman väkinäiseltä.

Unohdin nimen mutta yksi kollega kerran sanoi "It is the job of a comedian to find out where the line goes and then cross it. Just tell them you did it by accident."